Sinulla on kaksi varjoa mutta vain yksi aurinko.
Kauan jatkunut helle tekee eläimet levottomiksi
ja pilvien hermot kutittavat aivoja.
Pöly tuoksuu mielessäsi pitkään.
Sateen jälkeen voi tanssia kallioilla, rakastaa,
tuntea salamat yhä kuin trooppisen laivan, kuin toinen
varjosi keinuisi pois vaikka sen on mahdotonta.
Mikään ei ole mahdotonta.
Imetät varjoasi kuin lasta, kuin karitsa se imee nisääsi
kun toinen varjo kietoo sinut sisäänsä.
Silloin häikäisee toinen aurinko, se on pelkkä heijastus.
Kuten maailma näyttäytyy peilikuvana.
Ja sitä maailmaa me haluamme.
Miksi mato kastuu?
24 minuuttia sitten

2 puhetta:
Komeaa, vahvaa sanoilla maalailua.
Hienoa kuvaa.
Lähetä kommentti