Miksi uskot enemmän tähän päivittäiseen vankeuteen
pakollisten tapahtumien ketjuun
joka leijuu ja kolisee
eilisestä huomiseen. Ja kuitenkin
olet kuin juuri herännyt kärpänen, syntynyt
kahden ikkunalasin väliin, yhä uudestaan
heräät aurinkoiseen kevätpäivään.
Toinen silmä valoon, toinen huoneen viileyteen
huomaamattomat liikkeet katseen rajoilla
ja siinä nökötät, kipuun käy siipien surina ahtaassa tilassa
ihmettelet näitä välähdyksiä, teräviä varjoja näet
muttet tunne, ne limittyvät silmien verkosta yhdeksi kuvaksi
jotta olisit kaiken keskipisteessä
jotta voisit ymmärtää
että lasin läpi päästäkseen tarvitsee vain sulkea silmät.
Miksi mato kastuu?
24 minuuttia sitten

7 puhetta:
onnistunut tunnelma runossa
Erinomainen kuvaus lärpäsen havaintomaailmasta kahden ikkunalasin välissä, tuo mieleen Platonin luolavertauksen. Vähän syyllistävä näin ylirankan työviikon jälkeen.
Tarkoitus ei sentään ole hyökätä työssäraskautetun kimppuun. Kaikessa kantaaottavuudessakin olen koittanut tavoittaa pienen palan eksistentialismia.
Arkinen kärpänen kohoaa kuvaksi kahden erilaisen maailman rajatilaan juuttumisesta. Pidin, hieno oivallus!
Kärpäsellä verkkosilmät, voi silti joutua hämähäkinverkkoon.
Eksistentialismi on hyvä luonnehdinta tästä runosta. Tykkäsin siitä vielä toisellakin lukemalla. (Tai itse asiassa noin viidennellä, luin sen useita kertoja läpi eka kerralla.)
Kiitoksia kaikille, kiva että tykkäsitte, jopa useampaan lukukertaan. Olen saanut kritiikkiä ensimmäisestä virkkeestä ja lopetuksesta. Ymmärrän kyllä ne näkemykset, mutta koen runon (itsellisyyden) silti tarvitsevan kyseiset kohdat, johdattelun kustannuksella voitan ainakin ilmavuutta.
Lähetä kommentti