Tekstit
V
ikkunat kaipaavat sadetta, katto muistaa tuulen
talo työntää piippunsa ylemmäs ja ryhdistäytyy
mutta onneksi olkoon olet normaali, ei mikään
ei kai mikään niin kauhistuta kuin epänormaali
päivästä toiseen kuljet leivän reikää etsimässä
olet nappula pelissä jota toiset kierosti pelaavat
jonka sääntöjä kolmannet alati vaihtavat, eivät
leikkiä kaihda: vapaus on vain vauraita varten
haloo, näkyykö tiellä verta ja katkenneita luita!
haloo, jääkö joku vauhdista eikä ennätä väistää!
mitä kissa tarkoittaa, kysy sitä hiireltä koiralta
olihan säilykepurkki pieni askel ihmiskunnalle
mutta suuri kissalle ja tonnikalalle, kieli käy
vain vauraita varten, hauraita hautoja varten
Miksi mato kastuu?
25 minuuttia sitten
5 puhetta:
Hei,
kirjoitin samaan kommenttiin ajatuksiani runosta "tämä tie sinun kävelemän pitää" ja pohdintaasi runon suvereniteetista, mutta kun oli valmista, kaikki jostain kummasta syystä katosi. Ei löytynyt mistään.
Harmi. Totean nyt vaan, että pidin tuosta runosta, ja että pohdintasi oli sikäli mielenkiintoista, että huomasin, miten en ollut huomannut aikaisemmin ajatella koko asiaa. :)
Mutta totta puhut!
PS. jos tuo kadonnut teksti tulee jossakin muodossa vastaasi, niin kerro!
Itselleni ei ole koskaan käynyt niin, että (blogissa) olisi kadonnut teksti bittiavaruuteen, muissa yhteyksissä kyllä (ymmärrän hamituksen). Saa laittaa sähköpostia tai jopa uutta viestiä.
Minulla on mokkula, se aiheuttaa useimmat harmit. Esim, eilen, kun piti tulostaa tärkeä paperi ja kokosin tiedot suurella vaivalla, juuri ennen kuin painoin 'tulosta', kaikki katosi, eikä löytynyt mistään.
Kommenttien kohdalla tätä on tapahtunut ennenkin. Tuntuu turhauttavalta aloittaa uudelleen samaa ajatuksenjuoksua.
Mutta siitä runosta muistan panneeni merkille lopun, viimeisen rivin, ja sen, että koko edellä oleva teksti oli kuin sen lopun pidättelemistä pois näkyvistä, mutta pakosti se oli päästettävä esiin. Sillä se koko runo tuntui niin vaikuttavalta.
Ikkunat kaipaavat sadetta -
runo alkaa hienosti:
"ikkunat kaipaavat sadetta, katto muistaa tuulen
talo työntää piippunsa ylemmäs ja ryhdistäytyy
mutta tämä seuraava herättää kysymyksiä:
"mutta onneksi olkoon olet normaali, ei mikään
ei kai mikään niin kauhistuta kuin epänormaali"
se tuntuu hiukan kömpelöltä ja oudolta, tai sitten en ymmärrä sen tarkoitusta.
"päivästä toiseen kuljet leivän reikää etsimässä
olet nappula pelissä jota toiset kierosti pelaavat"
Tämä säkeistö ilmentää katkeruutta. Kiinnostava asia tässä on tuo 'leivänreikä', siis tyhjä paikka leivässä, mitä se ilmentää, mietin.
"jonka sääntöjä kolmannet alati vaihtavat, eivät
leikkiä kaihda: vapaus on vain vauraita varten"
Vauraat pitäköön vapautensa, minua se ei hetkauta. Tiedän, että vauraudessa sisnänsä ei ole mitään tavoittelemisen arvoista.
"haloo, näkyykö tiellä verta ja katkenneita luita!
haloo, jääkö joku vauhdista eikä ennätä väistää!"
Tämä on aika voimakas ja suoraan puhutteleva säkeistö. Ei ole hyvä, jos joku syrjäytyy ja jää yhteiskunnan koneiston alle.
"mitä kissa tarkoittaa, kysy sitä hiireltä koiralta
olihan säilykepurkki pieni askel ihmiskunnalle
mutta suuri kissalle ja tonnikalalle, kieli käy
vain vauraita varten, hauraita hautoja varten"
Runo päättyy kysymyksiin , joita lukijallekin syntyy. Ja todetaan lopuksi että vauraat ovat hauraita. Niin minunkin mielestä.
Lähetä kommentti