12.3.2010

on satanut äskettäin

On satanut äskettäin, kirsikat
halkeavat painostaan
pelloilla viljellään vehnää rypsiä sokerijuurikasta
kuva hämätyy, tekee matkaa
epätodesta tulevaan, tule vaan

sanoo alokas tytölle vuoristoradan portilla
tytöllä on punaiset posket ja sotilaat, niitä riittää

riittää näitä peilejä talossa
kaikki peilit valehtelevat, tämä on huvia
josta sinä maksat
naurua ja kirkunaa, lastenvaunuja ja vihellyksiä
hattarat ja sukkulat, pelihallit ja pellehermannit

leipää ja sirkushuveja, siinä kaikki mitä kansa kaipaa
Me juoksimme voitonriemuisina rantaan

ja raahasimme itsellemme hevosen
josta emme enempää tienneet, suuri ja kaunis
uusi aika, hevonen lappu silmillä
kiertää loputonta rataa, piiska viuhuu kupeilla
heppa on kuuma ja takoo rahaa, riittää

kauraa ja sukijoita, tukijoita tallille
ja mitäpä siitä vuorattiinko aivomme lyijyllä

ennen vai jälkeen tämän alati liukuvan rajan
jota emme nähneet, emme kuulleet
Eivät tuulet yltyneet, kyltymättöminä
ne ryöstäytyivät käsistä joista suurinkaan
ei niistä tiedä ja asiat, ne salatut rasiat

on avattu mutta jokaisen sisältä löytyy
uusia, lukkoihin taotaan kuumeisesti avaimia

Kenen avaimet taskussasi painaa?
Oletko löytänyt oikeat lukot?
Menikö lukkoon avaimen idea?
Jos luulit muurien sortuneen, ajattele uudestaan
Katselen ympärilleni kuin unelias kettu

Levollinen ihminen on se osa joka ei kuulu
ei maisemaan, ei jengiin, ei mihinkään

imen itseeni vuoroin kuolemaa vapaita radikaaleja
Long live revolution! Long live rock'n roll!
Kapina katoaa rahan myötä, syötä sille
itsetuntosi, omatuntosi ja muiden tunteet
Hyväilen tuoppia, juon osani juonikkuudesta

ja kun lasissa läikkyi
oli myrskyä tiedossa, kaikki runous on valhetta

mikä ei ole tunnetta ja päivät
hämäräkaikuvat, sulkevat meidät toden ulkopuolelle!
Itse asiassa etsin kotia jota ei ole
juureton kasvi lentää pidemmälle
juurtuminen tarkoittaa kuolemaa