vedät vielä yhden

          Vedät vielä yhden kortin, draama
tarvitsee huipennuksen, sinä täyttymyksen,
     kuin jokainen panos olisi viimeisesi.

               Rullaat panosta
suuremman itseään; kuin jokainen akti
     olisi viimeisesi, jokainen työntö
karkoittaisi kuoleman kauemmas.

     Mutta se on paradoksi.
Pimeys elättää, se selättää sinut.
                    Ja niin menee elämäsi

     kuin kilpikonna kiipeäisi päälle
vierivän kiven, ja ajatteleeko eläin silloin
että erehtyminen on inhimillistä? Eikö pikemminkin

                              että on konnamaista
törmätä tunteettomiin tyyppeihin.

Kului vuosia